Polkupyörän historia
Polkupyörän esi-isän juoksukoneen keksi saksalainen Karl von Drais. Hevoskanta oli pienentynyt nälänhädän seurauksena vuonna 1816, joten von Drais halusi löytää hevoselle korvaajan. Juoksu koneessa ei ollut polkimia, vaan vauhtia saatiin potkimalla maasta. Keksintö jäi vain rikkaiden leikkikauluksi, koska se ei ollut käytännöllinen sen ajan huonokuntoisilla teillä.
Ensimmäinen varsinainen polkupyörä oli ranskalisen Ernest Michauxin kehittämä. Hän kehitti pyörän vuonna 1861 ja siinä ei ollut ketjuja, vaan polkimet oli kiinnitetty suoraan etupyörään. Koko pyörä rankaita myöten oli valmistettu valuraudasta. Ensimmäistä polkupyörää ryhdyttiinkin kutsumaan luunmurskaajaksi, koska se oli niin epämukava ajaa.
Suuren etupyörän avulla pyrittiin saamaan lisää vauhtia ja vaimentamaan iskuja. Pyöräilijä istui tässä mallissa suuren eturenkaan päällä, mikä teki jarrustustilanteista vaarallisia.
Vuonna 1869 ranskalainen Jules Suriray patentoi keksimänsä kuulalaakerin. Seitsemän vuotta myöhemmin brittiläiset pyöränvalmistajat Browett ja Harrison kehittivät ensimmäiset rumpujarrut. Vuonna 1878 esiteltiin ensimmäinen vaihde, joka sijaitsi polkimen kammessa etupyörässä. Vuotta myöhemmin englantilainen Henry J. Lawson patentoi ketjuvetoisen kolmipyöräisen polkupyörän. Myöhemmin autoissa käyttöön
otetut levyjarrut ja tasauspyörästö kehiteltiin nekin alunperin kolmipyöräisiin polkupyöriin.
Markkinoille tuli naisille suunniteltu polkupyörä, jota saattoi polkea paljastamatta sääriään. Pyöräilyinnostuksen myötä naiset alkoivat luopua korseteista ja moninkertaisista pitkistä helmoista. Naisasianainen Susan Anthony sanoi vuonna 1896: ”Pyöräily on tehnyt naisten vapautuksen hyväksi
enemmän kuin mikään muu.”
Englantilainen polkupyörätehdas Sturmey-Archer valmisti rumpuvaihteen. Aluksi tarjolla oli vain kaksi vaihdetta. Vaijerikäyttöinen ratasvaihde kehitettiin vuonna 1938, ja vuonna 1950 italialainen Tullio Campagnolo rakensi nykyisinkin käytettävän ratasvaihdetyypin.
Brittiläisen John Starleyn pyörä muistutti jo hyvin paljon nykyisiä polkupyöriä: siinä oli ketjuveto ja kaksi yhtä suurta pyörää. Vaihteiden avulla sillä saavutettiin yhtä kova vauhti kuin isopyöräisellä. Nopeudesta huolimatta pyörä oli aiempia kaksipyöräisiä turvallisempi, sillä istuin oli pyörien välissä. Starley ei patentoinut pyöräänsä, mitä hän joutui sittemmin katumaan, kun siitä tuli kaikkien hyödyn tämä polkupyörän perusmalli. Sarjatuotanto alkoi vuonna 1890, ja sen myötä polkupyörien hinta putosi niin alas, että myös alaluokalla oli niihin varaa. Aiemmin polku pyörästä oli saanut pulittaa puolet vuosipalkasta.
Skottilainen eläinlääkäri John Dunlop kehitti aiemmin käytettyjen umpikumisten renkaiden sijaan iskuja paremmin vaimentavat ilmatäytteiset renkaat, jotta hänen sairaalloinen poikansa voisi pyöräillä mukavammin.
Tehtävä: Valitse ryhmäsi kanssa jokin arkipäiväinen laite tai kone, jonka historiaan tutustut.
Selvitä erityisesti laitteesi vaikutusta tavallisen ihmisten elämään ja yhteiskuntaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti